Uutiset

16.7.2017Kisko-Seura kotiseuturetkellä MommolassaLue lisää »

Räystäiden rakentaminen ehkäisisi homeongelmia.
Kosteuden hallinta lähtee arkkitehtuurista.

HS.fi Päivän lehti 5.4.2017    |   Mielipide

Räystäiden rakentaminen ehkäisisi homeongelmia

Kosteuden hallinta lähtee arkkitehtuurista.

Julkaistu: 5.4.2017 2:00

 

KESKUSTELUSSA kosteus- ja homeongelman syistä arkkitehdit ovat miltei kokonaan vaiettu osapuoli. Homeongelma pannaan usein ­poliitikkojen, tilaajien, rakennuttajien, rakentajien, rakennustöiden tarkastajien ja valvojien, jopa käyttäjien syyksi. Miksi arkkitehtien vastuu on keskustelussa unohtunut?

ARKKITEHDIT ovat omalta osaltaan koko kansantaloutta koskevan terveydellisen ja taloudellisen ongelman tärkeimpiä osapuolia.

Tilaajat alistuvat – ja osittain alistetaankin kilpailujärjestelmän avulla – ”yhteen totuuteen” eräässä kriittisimmistä ­rakennusten osista: katon ja seinäpinnan kohtaamiseen rakenteena. Useat nykyarkkitehdit laiminlyövät kapillaari-ilmiön uhan eräänä keskeisenä homeongelman tuottajana.
Tasakaton 50–60 senttimetriä leveä räystäsrakenne on ­yksinkertaisin ratkaisu estää ­kapillaarisen vedennousun jatkuminen tuulella ja sateella seinän yläreunaan saakka. Yläreunasta vesi saattaa vaivatta päästä julkisivun kuorirakenteen taakse ja vuosien kuluessa kastella lämpöeristeet ja sisäpuolenkin koko seinän korkeudelta pohjakerrokseen asti.

Tällaisia homeen valtaamia vaurioita on havaittu vanhoissa elementtitaloissa, joihin peruskorjauksen yhteydessä on sitten arkkitehdin suunnitelmin lisätty esimerkiksi puurakenteiset räystäät.

USEAT käytännön tekijät ja rakennustarkastajat pitävät räystäättömyyttä ongelmana: työvirheille alttiita rakenteita ei kannata edes suunnitella. Arkkitehdit eivät kuitenkaan ota ­tätä palautetta vastaan, vaan räystäättömyys jatkuu trendinä yhä suuremmissa kaupunki­rakentamisen kohteissa.

Ratkaisu olisi yksinkertainen ja edullinen. Miksi arkkitehdit eivät sitten suunnittele räys­täitä?
Arkkitehtuurin instituutiot ovat nykyisin ilmeisen vahvat. Henkilöpalvontaa sisältävä suhde ammattikuntaan ja rakennusperintöön vie fysikaalisten tosiasioiden ja näyttöjen edelle estäen virheiden myöntämisen ja niistä oppimisen.

Tästä on tullut uskonkappaleen kaltainen osa arkkitehtien sisäistämistä käskyistä.
Kun vuonna 1996 kirjoitin Rakennuslehteen räystäiden olennaisuudesta homeongelman estäjänä, eräs arkkitehtitoimiston osakas huomautti minulle, että olen väärä henkilö kirjoittamaan asiasta: ”Jos johtavat arkkitehdit sallisivat räystäät, kyllähän me niitä piirrettäisiin.”

VALTION asuntorahasto Aran yhtenä suunnittelun laatua valvovana yliarkkitehtina pyrin ­aikanaan vaikuttamaan julkisen rahoituksen tuella toteutettujen kerrostalojen elinkaareen vaatimalla räystäitä. Jos halutaan empiirisesti tutkia kosteus­ongelmien esiintyvyyttä räystäällisissä ja räystäättömissä ­taloissa, vertailukelpoista aineistoa olisi saatavissa.
Tilaajien ja heidän rakennuttajiensa tulisi herätä vaatimaan kestäviksi todettuja, riskialttiittomia ja ilmastoomme sopivia ratkaisuja. Myös arkkitehtien soisi uskaltavan tehdä rohkeasti ja itsenäisesti kestäviä ja eettisiä suunnitteluratkaisuja, vaikka se olisikin ”johtavien arkkitehtien” näkemysten vastaista.

Johanna Hankonen
tekniikan tohtori, arkkitehti
Helsinki

HS Päivän lehti 10.4.2017    |   Lyhyesti

Myös tasakatto pitäisi kieltää

MIELIPIDESIVULLA Johanna Hankonen kirjoitti asian­tuntevasti räystäiden merkityksestä rakennusten homeongelmien estämisessä (HS 5.4.).

Laajentaisin Hankosen ehdotustaan seuraavasti. Suomen ­rakennuslainsäädännössä tulisi kieltää seuraavat neljä asiaa: ­tasakatto, kokolattiamatto, alle puoli metriä pitkät räystäät ja alle puoli metriä korkeat kivijalat.

Käyttäkäämme hyväksemme satojen vuosien aikana kertynyttä kokemusta.

Hankonen kirjoitti myös kohteliaasti arkkitehtien asenteen merkityksestä. Itse pelkistäisin sen seuraavasti: Arkkitehtien tulisi vihdoinkin karistaa niskastaan haudan­takainen Alvar Aallon luoma räystäättömien tasakattoisten rakennusten gloria. Tällaiset rakennukset eivät sovellu Suomen oloihin, ja ne ovat vieläpä rumia.

Heikki Nopanen
Helsinki